Minä kanssa kerta muutkin :) Tiskirättejä on valmistunut liukuhihnalta, nämä kuusi rättiä tässä parin yön aikana.

Lankana Novitan Bambu, puikot 3,5mm. Pintaneuleena kiinalaisia aaltoja, linkkiä en jaksa nyt etsiä. Ei hassumpia rättejä, hyvin ajavat asiansa. Ilmoitin jo kotona ettei meillä enää muita käytetä, mies alkuun oli hiukan epäileväinen mutta kiltisti on neulotulla rätillä pöytiä pyyhkinyt eikä valituksia ole kuulunut. Vaikkakin monesti jättää pöydät pyyhkimättä, olen kyllä usein kysynyt tarviiko käyttöohjeen tiskirätille.. Aion tehtailla vielä paaaljon lisää rättejä ja jaella niitä pahaa-aavistamattomille sukulaisparoille :) Punaisille on jo vastaanottaja tiedossa, itse ei saaja tosin vielä sitä tiedä :D

Samoksesta olis neulottu paidankappaleet, itseasiassa jo monta päivää sitten mutta kukaan ei ole viitsinyt höyryttää niitä  eikä ommella saumoja. Tai ei yksinkertaisesti ole jaksanut. Nyt on jo 8 yö töissä ja siltä tässä tuntuukin. Herääminen iltapäivisin on ollut yhtä tuskaa joka päivä ja kun viimein on päässyt petistä ylös ja suihkussa käytyä, pitäis jaksaa heti olla laittamassa ruokaa ja kyyditä tyttöä, käydä kaupassa tai milloin mitäkin.. (pelata Super Mariota pojan Nintendolla) Eipä paljoa paidan viimeistely ole mielessä käynytkään. Ehkä nyt vapailla.. Laskeskelin että taitaa olla lokakuun alusta toinen viikko kun pidän täysin vapaata, muulloin olen keikkaillut useammankin päivän tän vakituisen viikon yöputken lisäksi. Alkaa painamaan taakka harteilla, aivan älyttömän väsynyt oon nyt ollut. Onneksi ei ole enää sovittuna kuin maaliskuun lopulle 3 keikkaa ja sen jälkeen saa luvan riittää, alkaa golfkausi ja vapailla on paljon parempaakin tekemistä kuin töitä :)

Huomenna lähdetään lasten kanssa siskoni luo viikonlopuksi, mukaan pääsee myös rätiksi haluava bambukerä. Niihinkin voi näköjään jäädä koukkuun.

Siis kerrankin ihan jotain muuta kuin sukkia ja vieläpä ihan itelleni!

Kaulahuivi kaksinkertaisella helmineuleella, lankana Novitan Spektri. Mariomyssy neuloitui ihan hetken mielijohteesta, olin eilen päivän töissä ja mukana ei ollut kuin keskeneräinen kaulahuivi. No, huivi tuli valmiiksi ja aikaa oli vielä tuntikausia. Ensin meinasi iskeä paniikki, miten ihmeessä kulutan aikaa 6 tuntia jos ei ole neuletta, edes kirjaa ei ollut matkassa. Työnkuva täällä on kuitenkin vain vastailla puheluihin, ei aika kulu ilman viihdykettä, ei sitten millään. Blogeja lukiessa olin onneksi törmännyt myssyohjeeseen ja tein sitten sellaisen, lankana samainen Spektri. Tänään viimeistelin ja käyttöönkin myssykkä jo pääsi, lämmitti mukavasti luistinradan vierellä nököttäessä. Lämpimästi kun pukeutuu, ei tarvi palella... tiedän erään joka paleli

Nyt pääsi puikoille Novitan Samosta, tulee paita ja sekin ihan itelle.

Keikkahommissa viikonlopun yöt, tarvitsi ajankuluksi aivottoman neuleen ja mikäs sen parempi kuin jämäkerät seiskaveikkaa ja sukkapuikot. Valmistui sukat omiin jalkoihin ja päälle vielä sniikkerit helmiksen ohjeella.

Mielessä syntyy neule kesäksi golfkentälle, annetaan suunnitelmien vielä hetken muhia mielen syövereissä ja sitten jos neuloisi tänä vuonna jotain muutakin kuin iänikuisia, tosin tarpeellisia, sukkia.

Nämä pääsi äsken puikoilta. 



Ohje Ullasta, Aapeli-sukat. Kokoa 43/44 olevat sukat tungin sievästi omiin paljon pienempiin jalkoihini kuvauksen ajaksi. Mies saa sovittaa uusia sukkiaan sitten aamulla. 
Kiva malli, mielestäni hyvin miehille sopiva. Tarkoituksella tein toisen sukan mallikuvion peilikuvana. Uskoisin tällä mallilla tulevan vielä lisää sukkia, kenties lahjalaatikkoon. 

Kellokin on vasta niin vähän että ehtii hyvin aloitella uutta sukkaparia, tälläkertaa jotain omasta päästä jättiraidasta. Meitä valvoo aina kaksi tällä osastolla, tämänhetkinen kollegani neuloo myös aika ahkerasti ja eilen illalla vartijakin alkoi jo virnuilemaan kun osaston kummassakin solussa istuttiin telkkarin ääressä puikot kilisten :D Samainen vartija muisti tänään kierrollaan kysyä tuliko jo valmista :)   

Siltä alkaa ainakin tuntumaan tässä sukkaparien putkehdellessa puikoilta tasaista tahtia. Kaikki lähti (taas) hetken mielijohteesta, ajatuksesta "kun parin viikon päästä pitää postittaa siskon pojalle synttärilahja oispa kiva laittaa samaan pakettiin koko perheelle sukat".. Jossain kolmannen parin ensimmäisen sukan jälkeen alkoi jo kaduttaa mutta kerta päätin niin en peräänny.


Vasemmalla siniset kokoa 42, Nallesta. Ihan perussukat, ranskalaisella kantapäällä, jalkaosan päällä jatkuu varren 2o2n-joustin. Seuraavat seiskaveikan polkkaa (uusi tuttavuus, kiva lanka), koko 40. Neulottu vaihtelun vuoksi kärjestä ylöspäin, tiimalasikantapää. Sitten on nallesta perussukat kokoa 36 ja nalle seasonista kokoa 25. Punaiset ei kuulu "pakettiin", ne neuloin "välipalana" ihan itselleni.

Eikä sukkien neulominen kuitenkaan ihan tähän loppunut, puikoilla töissä odottaa uusimmasta Ullasta Aapeli-sukat, toinen valmistui viime yönä ja tulevana pitäisi neuloa sille pari. Neulekassista löytyy vielä yksi kerä sukkalankaa, taitaa mennä loputkin työyöt jalan lämmittimien parissa.

Tutkin eilen lankalaatikoitteni sisältöä, multa löytyy lähinnä seiskaveikkaa ja nallea, juuri sellaisia yksittäisiä keriä jotka on parasta käyttää sukkiin/lapasiin. Mitään suurempaa en pääse ilman lankakaupoilla käytiä aloittamaan, mikä ei tietenkään ole yhtään paha juttu :) Vaan mitä sitten neulois? Ei tule ideoita, ei vaikka uusin Novitakin ilmestyi justiin. Talvinumerostakaan en yhtään ohjetta toteuttanut, vielä. Kaikki huovutettavat jutut molemmissa lehdissä pisti silmään, seuraavaksi aloittanen tossu- ja patalappuprojektin. Ensi joulua silmälläpitäen, aion olla kerrankin ajoissa valmiina. Tottapuhuen kuluvan vuoden kolmantena päivänä valmistuikin jo ensimmäinen tämän vuoden joululahja! Ei enää aiempien vuosien "kamala joulu on kuukauden päästä mullei ole mitään itsetehtyjä lahjoja"-kriisiä, kiitos.

Torstaina on taas Länsärineulojien kokoontuminen, Lohjan Prisman kahvilassa. Sinne suuntaan sukkakutimieni kanssa silmät ristissä, valvominen loppuu samaisena aamuna joten oikeasti väsyttää vaikka muutaman tunnin aion päivällä nukkuakin. Mutta olenpa ennenkin silmät kiinni kutonut ja melkein nukahtanutkin siinä niin mitäs uutta se nyt olis :) Niin kiva porukka meitä on ettei tapaamisia viitsi ihan heti jättää väliin.

Villasukat, kuinkas muutenkaan. Lahjaksi isälle, en ehtinyt hänelle sukkia pukinkonttiin kutomaan ja niinhän kuulin pienen toiveen saada sukat edes seuraavana jouluna :)
Seiskaveikkoja olen yrittänyt tuhota, vaan ei nuo näytä loppuvan millään, laatikossa ei minkäänlaista vajetta synny.. Lisää vaan sukkia, ei siinä muu auta.

Onpas hassu pieni kuva vai näyttääkö se vain tällä pienellä näytöllä? Anyway, pari jämäkerää joista ei kummastakaan yksin sukkaparia olisi syntynyt mutta yhdessä varsin pirteät raitasukat. Ranskalaisen kantapään opettelin jokunen sukkapari sitten ja tuntuisi olevan hyvin jalkaan istuva eikä ulkonäkökään ole hassumpi joten perussukkieni uusin "juju" on sitten se ranskalainen kantapää. Niih.

Moneen muuhun verrattuna "joululomani"on kovin mitätön, vaivaiset 2 päivää (tai kolme yötä, miten sen haluaa laskea) mutta sitäkin odotetumpi. Tärkeintä on saada olla aatto vapaalla ja se on toteutunut kaikkina vuorotyön vuosina varsin vaivatta, onneksi :)

Neuletapaamisessa viime viikolla tuli puheeksi intialainen peukalokiila ja sitähän oli heti kokeiltava. Herneenvihreästä seiskaveikasta neuloutui nopsaan omaan käteen sovitellut lapaset. Kiila on todella helppo tehdä, mielestäni jopa helpompi kuin se ns. perinteinen ja istuu käteen loistavasti. Tykästyin.

Omaan käteen lapaset ei saaneetkaan jäädä, viimeisiä rivejä olin
neulomassa kun neiti näki ja ilmoitti oitis 13-vuotiaan itsevarmuudella hanskojen olevan hänelle. Ja niin äitillä ei edelleenkään ollut lapasia.

Piti sitten aloittaa heti perään toiset, näitä en anna kellekään vaikka tiedänkin erään rouvan Espoon suunnalla kovin sinisen perään olevan.. Sorry mummi :)


Vaan ei meitin mummi ihan ilman jää, Pelagian innoittamana Nalle colorista muotoutui new new shale cowl.

Koukuttava malli, vaikea kuvattava tosin. Itselleni muistiin merkittäköön silmukkamäärä 140, tuli sopivan löysä korvien suojaksi vedettäväksi. Täytynee pian tehdä toinen, ihan itselle.

Rauhaisaa joulunaikaa kaikille teille, jotka täällä satutte käymään!

Blogin pitäminen alkaa uhkaavasti jäämään unholaan, ei muka viitsi/ehdi/jaksa millään.. Käsitöitä valmistuu edelleen tasaista tahtia, kiitos työn jossa ei juuri muuta olekaan kuin aikaa. Valmiiden töiden kuvaaminen taasen...
Tästäkään kuvasta en voi itse ottaa kunniaa, mutta luvan kanssa voin näyttää "yyt" käytössä :)

Kuulema ihan toimivat ovat. Tarkoittanee että uusia tarvitaan jahka rinsessa kasvaa. Ei siinä mitään, kyllä täti taas neuloo :) vaikkei edelleenkään ole hahtuvan ystävä. Pöpät on nimetty Y-kirjaimiksi miehen toimesta, arpoi ensin pyykkitelineen päällä kuivuvia housuja paidoiksi ja kun kielsin niiden paitoja olevan ja kysyin jotta miltä ne näyttää niin kuulema Y-kirjaimilta :D Ne miehet..

Neiti taasen kävi Sellossa shoppailemassa ja kotiin tullessaan näytti puhelimesta pipon kuvaa ja käski neuloa :) Hyvin opetettu tenava, ei ollut ostanut pipoa vaan kuvasi äitille näytettäväksi. Ja äitihän neuloi..

Lankana Novitan Mambo, seiskan puikoilla. 60 silmukkaa, reunaan 3krs 1o1n resoria, parin kerroksen päähän reikärivi ja sitten vain sileää kunnes näyttää sopivan kokoiselta. Päälaelle ei kavennuksia vaan ommeltiin siten että jäi neljä saumaa. Toi tupsu ei kyllä tule kestämään, tein sen teddystä ja jäi ihan liian löysäksi, varmaan jo ensimmäisessä käytössä levähtää kokonaan. Pitää tehdä joskus uusi, jahka saa aikaiseksi. Tilauksessa on vielä samanlainen pipo mustana, siihen pujotellaan valkoista lankaa. Ja kuulema tehdään pyöreä päälaki ettei kaverit pääse sanomaan jotta on samalla mallilla tehty :)
Kuvanottohetkellä ilmoitin otoksen päätyvän tietty nettiin, siitä mallin viehkeä hymy...

Huomenna neulotaan Nummelassa, on länskärineulojien toinen tapaaminen. Kotiväki saa taas kummastella äitin lähtöä "ompeluseuraan", viimeksi hekottelivat kun kerroin istuneeni pari tuntia prisman pressossa kutomassa sukkaa. Neiti kehtasi toivoa ettei kukaan kaverinsa vain olisi nähnyt, hävytön =D

Se on kyllä ihan kirottua lankaa, tuskin voisi langaksi edes kutsua, höttöstä joka katkeaa ihan itekseen ilman että kukaan edes koskee sitä. Muutamat manaukset on joutunut päästellä jotta saa säikeet tottelemaan :D Kaikkien loitsujenkin jälkeen pahaa-aavistamaton neuloja kiskaisee lankaa hiukan liian kovasti ja kas vain, katkesi. prkl :) Viimein olet päässyt "maaliin" ja on aika päätellä langanpäät.. huokaus. Mitenköhän sekin on tarkoitus tehdä, kysynpä vain? Kunhan sitten jotenkin pujottelee parin millin matkalta jonnekin piiloon ja toivoo että huopuessaan jämähtäisi kiinni. Nih!

"Syypää" hahtuvakamppailuun on veljen nuorimmainen, vajaa 2 viikkoinen syötävän suloinen, toistaiseksi nimetön prinsessa. Paitsi että vauva itse taitaa olla täysin syytön siihen että äitinsä on keksinyt kestovaippailun ja että täti lupasi villiksiä. Sitä saa mitä tilaa :) Villapöpät tai muutamat..

Pirtin kehräämön hahtuva, puikot 5mm addin pyörö ja 6mm sukkikset.

Oikeasti näitten neulominen on ollut hauskaa, ekoissa näkyy koevedosmaisuus, ekaa kertaa hahtuvan kanssa tekemisissä olen. Toisien jälkeen opin ohjeen ulkoa ja eikä lankakaan katkennut kertaakaan!
Keskimmäiset on muuten neulottu Tovesta ja ohjekin eri, en muista mistä kaivoin. Ullan ohjeella mennään jatkossa,vielä olisi ehkä 4 pöpien verran hahtuvaa jäljellä joten tehdasta ei suljeta :)


Lisääntyvät kuva kuvalta :) Kahdet neuloin tänään kun kerta hetkessä tommoset pikkuiset tekaisee. Hauskinta on että vaikka ohje on sama, silmukkamäärät samat, pituudet, lisäykset ja kaikki ihan samat niin lopputulos on aina eri :D Ne vaan on kaikki eri kokoisia, omituista. Huomenna pitäisi koittaa metsästää lanoliinia jostain ja pestä housut, toivottavasti lopputulos ei ole jotain barbienukelle sopivaa... Uuden syliteltävän myötä keräilee tämä neuloja paljon uusia kokemuksia :)

 

Röllin sanoin; tärkeintä ei ole voitto vaan hyvät palkinnot :) Taijan blogiarvonnassa tärppäsi ja tänään löytyi postilaatikosta palkinto.

Vyyhti vironvillaa, Revontulihuivi ihan itselle (jos osaan tulkita ohjeen, kerran yritin ja meni heti ekoilla riveillä pieleen). Kerä Icelandia, väriltää oikeasti oranssia vaikkei kuvassa siltä näytäkään. Justiin tänään mietin että joku tuttu kun menis käymään Virossa voisin kauniisti pakottaa eikun pyytää :p tuomaan hahtuvaa ja sitä kuuluisaa vironvillaa jota mulla ei ole koskaan ollut. Nyt on, KIITOS TAIJA!! kuka kerisi tuon vyyhdin mulle?