Siltä alkaa ainakin tuntumaan tässä sukkaparien putkehdellessa puikoilta tasaista tahtia. Kaikki lähti (taas) hetken mielijohteesta, ajatuksesta "kun parin viikon päästä pitää postittaa siskon pojalle synttärilahja oispa kiva laittaa samaan pakettiin koko perheelle sukat".. Jossain kolmannen parin ensimmäisen sukan jälkeen alkoi jo kaduttaa mutta kerta päätin niin en peräänny.


Vasemmalla siniset kokoa 42, Nallesta. Ihan perussukat, ranskalaisella kantapäällä, jalkaosan päällä jatkuu varren 2o2n-joustin. Seuraavat seiskaveikan polkkaa (uusi tuttavuus, kiva lanka), koko 40. Neulottu vaihtelun vuoksi kärjestä ylöspäin, tiimalasikantapää. Sitten on nallesta perussukat kokoa 36 ja nalle seasonista kokoa 25. Punaiset ei kuulu "pakettiin", ne neuloin "välipalana" ihan itselleni.

Eikä sukkien neulominen kuitenkaan ihan tähän loppunut, puikoilla töissä odottaa uusimmasta Ullasta Aapeli-sukat, toinen valmistui viime yönä ja tulevana pitäisi neuloa sille pari. Neulekassista löytyy vielä yksi kerä sukkalankaa, taitaa mennä loputkin työyöt jalan lämmittimien parissa.

Tutkin eilen lankalaatikoitteni sisältöä, multa löytyy lähinnä seiskaveikkaa ja nallea, juuri sellaisia yksittäisiä keriä jotka on parasta käyttää sukkiin/lapasiin. Mitään suurempaa en pääse ilman lankakaupoilla käytiä aloittamaan, mikä ei tietenkään ole yhtään paha juttu :) Vaan mitä sitten neulois? Ei tule ideoita, ei vaikka uusin Novitakin ilmestyi justiin. Talvinumerostakaan en yhtään ohjetta toteuttanut, vielä. Kaikki huovutettavat jutut molemmissa lehdissä pisti silmään, seuraavaksi aloittanen tossu- ja patalappuprojektin. Ensi joulua silmälläpitäen, aion olla kerrankin ajoissa valmiina. Tottapuhuen kuluvan vuoden kolmantena päivänä valmistuikin jo ensimmäinen tämän vuoden joululahja! Ei enää aiempien vuosien "kamala joulu on kuukauden päästä mullei ole mitään itsetehtyjä lahjoja"-kriisiä, kiitos.

Torstaina on taas Länsärineulojien kokoontuminen, Lohjan Prisman kahvilassa. Sinne suuntaan sukkakutimieni kanssa silmät ristissä, valvominen loppuu samaisena aamuna joten oikeasti väsyttää vaikka muutaman tunnin aion päivällä nukkuakin. Mutta olenpa ennenkin silmät kiinni kutonut ja melkein nukahtanutkin siinä niin mitäs uutta se nyt olis :) Niin kiva porukka meitä on ettei tapaamisia viitsi ihan heti jättää väliin.