Vauvan ei tarvii palella kun on käsitöitä rakastava täti...

Tänään näki päivänvalon sukumme tuorein jäsen, lähes nelikiloinen prinsessa. Onnea vain veljen perhe!! Vielä en ole ehtinyt vauvaa käydä katsomassa, jospa huomenna työmatkalla poikkeaisi sairaalassa palauttamassa muistoihin kuinka pieniä vauvat oikeasti onkaan :)

Lahjukset annoin jo veljen matkaan tänään, epäilivät karanneen mopon käsistä..

Olihan mulla aikaa neuloa ja pienet vaatteet kun valmistuu niin nopsaan.. Seliseli :D Jos ihan totta puhutaan, unohdin neuloneeni jo noi jakut ja housut ja kuukausi sitten iski paniikki että vauva syntyy kohta eikä mulla ole antaa mitään itse tehtyä =D hehe. Kaappeja siivotessa viime viikolla löysin noi muut..

Haalari, ohje jostain vanhasta Novitasta, en muista minkä vuoden. Lankana wool sävy. Junasukat samasta langasta ihan kokeeksi neuloin ja tykkäsin, jos ovat jalassa sopivat neulon muutaman parin lisää. Pipo on niinikään woolia, toivottavasti vastasyntyneen päähän sopiva, mullon hiukka ongelmia aina noitten pipojen kokojen suhteen, tuppaa yleensä ihan liian löysiä tulemaan tai sitten ei mahdu päähän kiskomallakaan.

Ja kaikkihan sen tietää kuka vauvaperheessä oikeasti määrää :)

Jakun ja housujen ohje Dropsilta, woolista kuinkas muutenkaan. Nämä oli tosiaan neulottu jo alkuvuodesta ja ainakin vaaleanpunainen on täälläkin jo näytetty, jemmattu sitten laatikkoon odottamaan vauvaa ja unohdettu sinne.. Liekö dementia tarttuvaa lajia, kahden vuoden dementiaosastolla hoitajan virkaa toimittamisen jälkeen alan vahvasti epäillä että on.

Nyt telkkarin ääreen ristipistotyynyä kirjailemaan, hyvää yötä!